Nyt kun Evelyn alkaa olla lähellä 1 ja puoltavuotta, olen alkanut miettimään sänkyä, joka hankitaan kun meille tulee uusi vauva taloon.
Haluaisin ostaa Evelynille jo "niin sanotun" isojen tyttöjen sängyn, mutta kuitenkin mietin, pitäisikö meidän vielä pitää Evekin turvallisesti pinnasängyssä?.
Neiti ei kuitenkaan osaa itse vielä kavuta sängystä pois, eikä sitä yritäkkään.
Kun uusi vauva syntyy, heille tulee Evelynin kanssa ikäeroa 1-vuotta ja 8 kuukautta. Toisaalta haluaisin ostaa vauvalle uuden pinnasängyn, mutta taas toisaalta mietin, onko siinä enään järkeä tuossa vaiheessa kun Evelyn joka tapauksessa jo hetken päästä kasvaisi pois pinnasängystä ja isojen tyttöjen sänky olisi pakoltakin hankinta listalla?.
Jos me ostettaisiin neidille isojen tyttöjen sänky, pitäisi mun alkaa pikkuhiljaa Evelyniä jo siihen totuttaa nukkumaan, jotta sitten kun vauva syntyy ei olisi ongelmia ainakaan sen asian kanssa, että Evelyn tulee jatkuvasti sängystä pois ja saan palauttaa häntä sinne.
Tässäpä siis pulmaa kerrakseen.
Nyt kun kuitenkin haluatte ilmaista oman mielipiteenne niin antaa tulla :D Mitä meidän pitäisi tehdä teidän mielestänne sänkypulman kanssa?
Mä olen aivan super ihastunut näihin sänkyihin ja nämä olisi mulla mielessä, jos isojen tyttöjen sänky ostetaan.
♡ -Riikka
Nyt on äitienpäivä vietetty ja mulla oli ihana sellainen ♡
Me ei ollaakkaan perinteisesti eilen kyläilty kenelläkään, vaan me vietettiin ihan vain omaa äitienpäivää. Toki tähän yhtenä syynä on se, että Aleksin porukat ovat ulkomailla ja mun äiti ei ollut edes kotona. Isällä taas oli sairastettu juuri vesirokkoa, joten se oli myös osa syy miksi ei haluttu mennä viettämään äitienpäivää heidän luokseen.
Meidän aamu alkoi vasta puoli 10 maissa kun kuulin Evelynin heräävän. Itsehän en jaksanut millään nousta sängystä kun Aleksi jo ampaisikin hakemaan neidin pois omasta huoneestaan. Aleksi ja Evelyn tulivat sitten "herättämään" tämän äidin aamupalan kera! Kukkia Aleksi oli poiminut mua varten jo lauantai illalla ♡
Evelyn on niin kova intoilija nykyään ulkoilun suhteen, että aamupalan jälkeen suunnattiinkin päivä kävelylle. Käveltiin varmasti reippaasti yli tunti metsän kautta kotiin. Metsässä oli yllättävän paljon elämää. Juoksijat olivat lähteneet liikkeelle, lenkkeilijöitä muutenkin oli todella paljon. Myös pari perhettä tuli vastaan. Äitienpäivä kävelyt ovat ilmeisesti yleisiä, ainakin täällä meillä päin :) Tosin eilen oli kyllä niin nätti ilmakin, että parempaa ei olisi voinut toivoa äitienpäiväksi.
Kun päästiin kotiin neiti nukahtikin rattaisiin päiväunille. Siirsimme hänet parvekkeelle nukkumaan ja Aleksi alkoikin ruuan laittoon. Kun neiti heräsi ja oli syönnyt, toi hän taas puvun meille ja alkoi pukemaan sitä päälleen. Jaaha kai se on vaan taas mentävä puistoilemaan :D
Me siis vietettiin melkein koko äitienpäivä ulkoillen! :) Illalla jalat huusivatkin hoosiannaa kun päästiin kotiin..
Äitienpäivälahjaksi mä saan valita itselleni uudet kengät. Eilen vielä ei päästy kenkiä katsomaan kauppojen kiinni ollessa. Sanoin kyllä Aleksille, että mulle on tärkeetä olla vaan heidän kanssaan ja en tarvitse mitään lahjoja. Mä en oikeastaan ole sellainen ihminen, joka tykkää ottaa lahjoja vastaan :D Toki on niitä joskus mukava saada.
Mutta sellainen oli meidän äitienpäivä♡
♡ -Riikka
Tänään aamupäivällä Aleksi ehdotti, että lähdettäisi Ikeaan koko poppoo! (Miettikää Aleksi ehdotti!) kuinka moni mies sinne lähtee aina vain väkisin naisen raahaamana :D
No mulla siihen ei tietenkään ollut mitään vastaan sanomista. Pakkasin Evelynin tavarat ja neidin autoon ja jo oltiin menossa :) Evelyn nukahti onneksi päikkäreille autoon niin Ikea reissukin meni vähän helpommin kuin kiukutellessa.
Päätettiin jo kotoolta lähtiessä, että tänään ei tuhlata rahaa älyttömästi Ikeaan, vaan käydään ostamassa ihan vaan ne kaikki tavarat mitä meidän on pitänyt jo kauan käydä sieltä hakemassa. (Uskokaa tai älkää, lähemmäs puoli vuotta).
Mukaan lähti ihan perus 5:n euron yöpöytä, joka mullakin on ja ollaan pitkään tarvittu Aleksille samanlaista yöpöytää, ettei kännykkää tarvitse laittaa laturin kanssa sänkyyn :D
Toinen minkä takia oikeestaan koko Ikeaan lähdettiin oli lapsiportti. Evelyn on oppinut nyt kiipeilemään keittiön tuoleille ja sitä kautta pöydälle, joten ihan sitä varten ostettiin lapsiportti meidän keittiöön, ettei tyttö tulisi ryminällä alas tuolilta. Plus tietenkin mun on helpompi laittaa tiskejä koneeseen kun Evelyn ei ole koko ajan kiipeilemässä tiskikoneen luukun päälle tai ottamassa likaisia astioita mukaansa olkkariin :'D Hella-aluekkin on nyt turvassa meidän pikku termiitiltä.
Kolmas tavara joka ostettiin olikin samanlainen lamppu meidän eteiseen toiseksi valoksi, joka siellä jo onkin. Meidän eteinen on niin pimeä tuon pelkän yhden valon kanssa. Vielä ei olla ehditty toista lamppua testaamaan, mutta uskon, että nyt jopa nähdäänkin jotakin tuossa käytävä mallisessa eteisessämme.
Evelynille mukaan lähti tälläinen ihana nalle, jota hän onkin tänään jo kovin halaillut ja roikottanut mukanaan joka paikkaan. Nukkuakkin hän haluaa nallen kanssa :)
Käytiin me tietenkin myös syömässä ne iki ihanat lihapullat ja muusi, ketsupin ja puolukkahillon kera ♡ :p
Loppu ilta ollaankin vain oltu kotona. Kasailtu Ikean tarvaroita, leikitty Evelynin kanssa, katsottu Suomi-Slovakia peli televisiosta ja muuten vaan vietetty aikaa yhdessä. Aleksi kävi myös äsken lenkillä ja oli poiminut mulle ihania valkovuokkoja äitienpäiväksi, ihana mies! ♡♡
Nyt kuitenkin alan laittamaan neitiä nukkumaan uudestaan kun hän taas heräsi itkuhuutamaan... Jospa tälläkertaa onnistuisi.
Viettäkääpä kaikki ihana äitienpäivä huomenna! Hyvää yötä.
<3 -Riikka
Pääsenpäs julkaisemaan tämän kirjoituksen vasta tänään, mutta kyllä mulla oli taas eilen päivä.
Kaikki tuntuu raskaammalta tämän jo mielestäni ison mahan kanssa ja eilispäivän aamu olikin taas yhtä rumbaa meidän pikkuneidin kanssa.
Aamulla kun herättiin Evelynin kanssa, niin neidillä olikin oikein kunnon kikkailujekkuilu päivä heti herättyään.
Menin vaihtamaan hänelle vaippaa ja siitäkös neiti ei innostunut sitten yhtään. Kaikin keinoin takkuiltiin vastaan ja juostiin karkuun. Kun otin tyttöä kädestä kiinni ja sanoin, että "vaippa on vaihdettava kun sitä pissaa siellä taas on niin paljon", niin Evelynhän pisti oikein jarru vaihteen päälle ja meni istumaan lattialle, jotta mä joutuisin hänet kantamaan vessan puolelle. No niin siinä sitten kävikin.
No seuraavaksi päästiin aamupalapöytään. Tein Evelle puuroa johon sekoitin hedelmäsosetta. Se ei neidille kelvannut. No tällä kertaa vaihtoehtoisesti (yleensä en anna vaihtoehtoja, ettei siihen opita) tein leivän ja kokeilin jos leipä maistuisi. No eihän se maistunut. Makkara lensi leivän päältä lattialle ja käsi lätättiin leivän margariiniin ja tehtiin leipään sormella reikä. Sitten vähän revittiin leipää ja heitettiin lattialle. Ai, että tätä ensiuhmaa, mä niin rakastan sitä :D No tyttö pois vaan pöydästä ja selitin, miten väärin neiti teki ja, että seuraavaksi syödään vasta ruokaa myöhemmin.
Siivosin keittiöstä neidin jäljet ja menin laittamaan vaatteiden pesukoneen päälle. Kun pesukone oli jo melkein pessyt, Evelyn päätti mennä kääntämään vipua niin, etten enään tiennyt mitä ohjelmaa pesukone käytti juuri sillä hetkellä. Noh eikun vain uudestaan pesukone pyörimään vähän yli tunniksi -,-
Päivää kun oli kulunut mentiin vaihtamaan vaippaa. Pissahan siellä taas. No vaihdettiin sitten vaippa. Sain vaipan vaihdettua, niin ei mennyt varmasti kuin minuutti niin uudestaan vaipan vaihtoon, kakkahan se siellä. Tää on meille niin perus. Aina kun vaihtaa pissavaipan pois niin saa olla perään vaihtamassa kakkavaippaa. Voi minua kun kohta on kaksi vaippaikäistä talossa :D
Ruoka-aika koitti ja tottakai neiti kaatoi vedet päälleen ja lattialle. Mentiin syömisen jälkeen vaihtamaan kuivaa päälle, niin tyttö käy siinä välissä hakemassa yöpuvun sängystään ja käy uittamassa sen meidän vessan lattialla vesilätäkössä, joka siihen on jäännyt suihkussa käymisestä.
Sanokaa nyt joku oikeasti mulle, etten ole ainoa, jonka päivät on tälläisiä aina välillä?
Ei tässä muuten mitään, mutta kun on tämä maha niin kaikki on niin paljon raskaampaa ja tuntuu välillä, että toivo loppuu kesken.
Illasta mun sisko halusikin ottaa neidin yökylään, joten mä sain aikaa itselleni. Luojan kiitos edes hetkeksi!
Nyt on kuitenkin jo ihan kamala ikävä neitiä temppuineen, joten kaippa se on haettava sieltä heti aamusta kun herään ja olen valmis :)
♡ -Riikka
Heippa,
Jos täällä mun lukijoissa on joku joka pelkää tulevaa synnytystä niin olisi tosi mukava jutella vaikka s-postin kautta.
Tarvitsisin ehkä itsekkin vähän tukea tulevaan, koska on alkanut taas pelottamaan :D Niin jääräpäähän mä olen, että en uskalla neuvolassa alkaa valittamaan asiasta, mä olen kuitenkin jo yhdestä synnytyksestä selvinnyt :)
S-posti osoitteen saa kysymällä! Kiitos ja hei :D
♡ -Riikka
Tämän viikon aiheena
STRESSI
STRESSI
JA VIELÄ KERRAN STRESSI!
Mä stressaan ihan kaikesta. Tulevasta synnytyksestä, mun painon nousemisesta, laskuista, Evelynin yöllisistä itku kohtauksista ja tulevasta synnytyksestä. Mä olen oikea stressipesäke. Jos nyt saisin mitata oman stressitasoni jollain laitteella, voisin vannoa, että se mittari lukema nousisi ainakin 99 %/100 %.
Päivisin mun stressi katoaa juurikin vain siksi aikaa kun teen jotakin, mutta oottakaapa vaan kun ilta tulee ja pitäisi alkaa nukkumaan niin kaikki asiat tulee sitten oikein ryminällä mieleen. Vauvallakin masussa varmasti kovin stressaavaa kun äitikin jo on tälläinen.
Tänään olen päästänyt itkun jos toisenkin, koska olen ajatellut kaiken maan ja taivaan väliltä mikä mun pikkuisella Evelynillä aina välillä öisin on.. Tähän en sen kummemmin ala kantaa kuitenkaan ottamaan saatika tänne kirjoittamaan asiasta ennenkuin asiaan on saatu jonkinlainen selvyys ja mulle mielenrauha.
Tämä mun toinen osapuoli (Aleksi) jaksaa aina kuitenkin tukea mua ja ymmärtää ja se ehkä onkin suurin ilon aihe tässä kaiken keskellä. Jotenkin musta tuntuu, että kaikki muut vain vähättelevät tätä ongelmaa eivätkä auta mua mitenkään. En nyt syytä ketään, joten älkää ymmärtäkö väärin! Kai mulla vaan on tunteet vähän pinnassa kaiken tämän stressin ja raskaushormoonien keskellä.
Muuten meillä meneekin tosi kivasti. On ollut nättejä ilmoja ja ollaan oltu pikku neidin kanssa kaupungilla ja puistoilemassa. Aleksin kanssa ollaan hengailtu kotona jne :)
Onkos muut raskaana olevat ollut juuri näillä viikoilla kovin stressaantuneita, vai onko tämä vaan mulle ominaista?
Tähän postaukseen ei nyt tule masusta kuvia, koska mä kirjoitin tän kännykällä ja olen tällä hetkellä jo sängyssä valmiina nukkumatin kanssa treffeille :D
♡ -Riikka
Mäpä ajattelinkin tehdä nyt vähän erilaisen postauksen, jossa kerron meidän vapusta kokonaisuudessaan päivä päivältä. (Postauksesta saattaa tulla pitkä, varoitan etukäteen).
Aloitetaan siis
Torstaista:
Torstai aamuna heräsin todella väsyneenä noin kahdeksan aikaan. Evelyn oli valvottanut mua puoli yhteen saakka yöllä. Neiti on alkanut aina silloin tällöin heräämään kesken yöunien noin tunnin-kahden tunnin nukkumisen jälkeen kamalaan itkuun ja raivoamiseen, joka jatkuu niin kauan, että nostan tytön sängystä ja laitan hänet mun rintaa vasten. Hän ei anna mun laskea itseään takaisin sänkyyn vaan pitää tiukasti musta kiinni. Pari kertaa olen ottanut Evelynin nukkumaan ja rauhoittumaan mun viereen päälleni ja siihen tyttö yleensä rauhoittuukin. Ihan kamalia kyllä tälläiset yöt niin neidille kun mullekkin!
Luin netistä, että tälläisiä "kauhu-unia" saattaa esiintyä 1-6-vuotiailla. Minulla itsellä oli samanlaisia pienenä ja muistan edelleen ne kamalat unet, tosin itse olin silloin jo 5-vuotias. Täytyy toivoa, että nekin menisivät Evelynillä ohitse ja hän voisi rauhallisin mielin nukkua taas omassa turvallisessa huoneessaan.
No nyt vähän jo poikkesin aiheesta. Elikkä aamusta lähdettiin 11:00 bussilla katsastamaan vapputoria, joka ei kyllä ollut mistään kotoisin ainakaan vielä tänään. Siellä oli vain pari kojua ja niimpä lähdettiinkin sitten kahville Minnan ja Miron kanssa. Kahvittelujen jälkeen käytiin katsomassa josko Tigerissä olisi serpentiiniä, mutta sieltä tarttuikin mukaan vain nämä ihanat tiikerin korvat ja häntä Evelynille. Neiti piti innoissaan korvia päässä, niinkuin kuvassa näkyy :D
Even päikkäri aika lähestyi ja me lähdettiin hipsimään bussiasemalle päin odottelemaan bussia. Aleksi ehtisi juuri soittamaan mulle, että pääsi töistä ja tulisi hakemaan meidät. Kotona laitoin tytön päikkäreille ja tein meille ruokaa sillä välin kun Aleksi korjasi meidän pihalla autosta yhtä osaa.
Neiti heräsi päikkäreiltä noin kello: 16:30. Syötettiin Aleksin kanssa neiti ja lähdettiin pikaisesti kauppaan ostamaan maitoa ja leipää ennen kuin kello oli kuusi ja kaupat menivät kiinni :D Hetken aikaa oltiin myös keinumassa ja liukumäessä neidin kanssa.
Loppu illasta lähdettiinkin viettämään vappua vielä meidän ystäville. Evelyn pääsi leikkimään ystäviemme lapsien kanssa ja kävi mun siskon kanssa myös saunassa ja suihkussa. Nyt vihdoin ollaan kotona. Evelyn nukkuu, mä makaan jo sängyssä ja Aleksi on vielä suihkussa. Kohta voisi itsekkin käydä nukkumaan, jotta jaksaa taas huomisen päivän olla pirteänä.
Huomiselle suunnitelmissa varmaankin vapputoria ja ystävien + lapsien kanssa krillailua :)
Perjantai:
Huomenta :) Kello on kahdeksan aamulla ja meidän viime yö on mennyt loistavasti. Neiti on nukkunut koko yön heräämättä kertaakaan. Itse ehkä nukuin hieman huonosti, mutta se ei haittaa. Evelyn ja Aleksi nukkuvat vielä ja mä ajattelin kirjoittaa tänne nyt tämän pätkän, ennenkuin he heräävät :)
Lähdettiin käymää vapputorilla ja tottaki mä unohdin ottaa kameran mukaan torille :( Noh tästä ei nyt tule sitten ihan niin kuvallinen postaus kun ensin ajattelin.
Vappuilmapalloa me ei neidille ostettukkaan (vaikka tarkoitus oli), koska hän on edelleen niin ihastunut tuohon viime vapun HelloKitty ilmapalloon, että ajateltiin Evelynin pärjäävän sillä. Seuraavana ja sitä seuraavana vuonna (jne..) saa taas ostella palloja riittämiin :D Vapputori oli aika samanmoinen kun aina. Paljon oli ruokakojuja, lakukojuja, ilmapallojen myyjiä ja joitakin muitakin kojuja.
Tällä hetkellä mä otan lepiä sohvalla kun sain juuri Evelynille tehtyä ruuan ja syötettyä hänet. Hetken päästä täytyykin jo lähteä abc:lle ostamaan krillaustarvikkeita (toivottavasti niitä on jäljellä) ja sitten suunnata kohti Nurtsia ystävillemme krillailemaan.
Evelyn ehtii varmasti nukkumaan autossa päiväunet ajo matkalla, jonka jälkeen otetaankin välipalaa ja laitetaan lapsukaiset leikkimään pihalle kuravaatteiden kera!
Pahoittelen tätä tylsää melkein kuvatonta postausta, en taaskaan ottanut kameraa mukaan meidän ystäville, joten sain pyydettyä Juliaa kuvaamaan Evelynistä pari kuvaa kun hän pääsi tälläiseen autoon istuskelemaan.
Meillä oli todella kiva päivä ystävillämme. Krillattiin, katsottiin jääkiekkoa, leikittiin lasten kanssa, ulkoiltiin ja syötiin tietenkin :)
Mitenkäs teidän vappunne meni kokonaisuudessaan?
<3 -Riikka
