lauantai 23. heinäkuuta 2016

Meillä ollaan syömälakossa.

Meidän Emilypä on päättänyt alkaa syömälakkoon, syömättömyyteen, laiharille ihan kuin sen haluaa ilmaista. Tyttö ei suostu syömään oikeestaan yhtään mitään, jos annan neidille ruokaa, niin hän pudistaa päätään ja pitää suun visusti kiinni. Kun yritän laittaa ruokaa suuta kohden alkaa huuto. Näin on ollut jo lähemmäs nelisen viikkoa. Uskon sen johtuvan hampaista, koska neidille on nyt tulossa yhdeksäs hammas, varma en kuitenkaan ole.

Itseäni stressaa neidin syömättömyys niin paljon, että mun oli jo pakko kysäistä neuvolasta mitä teen tytön kanssa, kun aamupuuroa otetaan juuri ja juuri se kaksi lusikallista ja päivän aikana ei suostuta syömään kun tsägällä yksi lusikallinen ruokaa ja hedelmäsose purkillinen. Maitoa onneksi menee vielä ihan mukavasti, tosin senkin juominen sijoittuu aikalailla yöhön.

Neuvolasta sain ohjeen, että jos elokuuhun meneessä ei ala ruoka maistumaan, niin täytyy mennä käymään siellä. Onneksi meillä on 8.8 1-vuotis neuvola. Sain myös tarkemmat ohjeet sormiruokailuun.

Nyt neiti on suostunut syömään ananasta ja sekös vasta herkkua on. Banaani menee myös hyvin alas. Saatiin jopa puuroa hieman enemmän syötyä kun monena viime päivänä, jospa tämä tästä. Ei auta kun mennä näillä eväillä ja tietenkin koittaa joka päivä aamu-, ja iltapuuroa + ruokaa.

Evelynillä on ollut myös joskus pienempänä aikoja jolloin ruoka ei maistu, mutta se ei ole muistaakseni ollut joka päiväistä, eikä näin pitkäkestoista.


Onko teidän lapsilla ollut syömälakkoja ja jos on, niin mihinkä ikään ovat sijoittuneet?

                                                               ♡  - Riikka


                   

2 kommenttia:

  1. Syömättömyys on ihan järjetön stressinaihe. Meillä neiti (nyt 9 vee) oli jo vauvana todella huono syömään. Juuri kuvailemallasi tavalla käänsi päätään pois ja työnsi lusikkaa pois. Sormiruokailu ei kiinnostanut yhtään sen enempää. Positiivisena puolena oli se, ettei kyllä ulkonakaan ikinä työntänyt suuhunsa mitään :D Neuvolan ohjeet olivat yhtä tyhjän kanssa. Käytin tyttöä kaikenmaailman kasvukontrolleissa, kun painoa ei tullut, eikä pituuttakaan. Käskettiin lisäämään ruokaan ruokaäljyä. Ihan sama sitä oli sinne lisätä, kun en saanut ruokaa kunnolla suuhun asti. Jotenkin tuo on kuitekin kasvanut, vaikka äärettömän ronkeli on edelleenkin. Syöminen kestää tuntikausia ja mitään suosikkiruokia ei oikeastaan ole. :/ Kasviksista on totaalikieltäytynyt kokonaan. Leipää onneksi syö suht mielellään. Mietin jo kaikenmaaiman aistiyliherkkyyksiä ja muita vikoja, mitä voisi lähteä tutkimaan. Huoh! Mutta tsemppiä! Toivottavasti teillä syömälakkoilu on ohimenevää ja johtuu vain niistä hampaista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kyllä tuottaa kovasti stressiä, kun neuvolassakin mittaillaan ja punnitaan niin kamalan tarkkaa. Onneksi Emily menee hyvin ihan käyrillä kuitenkin.

      Voi ei, teillä siis myös ollut vaikeaa :/ Tsemppiä sinne! ♡ Pakko sitä ruokaa kuitenkin vähän on aina saada menemään, ettei raasu ihan kuihdu :/

      Kiitos, mäkin toivon :)

      Poista