Rakkaat ihanat tappelupukarit.

Hauska miettiä, kuinka vielä hetki sitten Evelyn kävi paijaamassa siskoaan ja halusi hoitaa häntä. Tällä hetkellä neidit ovat kuin yö ja päivä. Toisten kanssa tykätään leikkiä, mutta sukset menevät kyllä päivässä useammin kuin kerran ristiin. Emily on kasvanut sen verran, että saa jekkuiltua Evelynille ja Evelynin pinna taas on yhtä pitkä kuin tiikerillä nähdessään ihmisen :D (mikä vertauskuva *pyörittää silmiään*).

Emily on ehkä hieman enemmän yksikseen viihtyvä, kun taas Even kanssa pitäisi olla koko ajan. Tytöt viihtyvät kaksin Evelynin huoneessa hetken, mutta melkein aina jompi kumpi tulee joko itkien pois huoneesta tai kertoen, että toinen kiusaa. Ehkä tämäkin vaihe tästä joskus menee ohi, ainakin toivon niin.

Sisaruksina tytöt ovat oikein herttaisia. Välillä on päiviä, kun on ilo katsella neitijen leikkejä. Kuinka toinen tarjoaa omaa lempileluaan toiselle ja toinen kiittää lelusta ♡ Emilyn ensimmäinen kysymys aamulla sängystä noustessa on "sisko on?". Yleensä kerron, että sisko on vielä nukkumassa ja silloin Emily lähtee juoksemaan siskon luokse kovaa vauhtia, jotta saa tämän hereille.

Päiväkodissa tytöt ovat toistensa tuki ja turva. Evelyniä ei ole vielä siirretty isompien ryhmään, joten tytöt ovat vielä toistaiseksi samassa ryhmässä. Evelyn osaa hienosti kertoa, miten Emilyn päivä on mennyt ja jos siskolle on sattunut jotakin, kertoo hän aina. Onneksi Evelynin seurana on kuitenkin pari muutakin vanhempaa lasta, joten hänelläkin on jotain omaikäistä seuraa. Ei kai sitä aina jaksakkaan olla siskon kanssa nenät vastakkain.

Toivon, että tytöillä tulee olemaan aina yhtä lämpimät välit kuin minulla ja omalla siskollani, vaikka meiltä löytyykin ikäeroa 11-vuotta ♡

                                                              ♡ -Riikka