sunnuntai 31. elokuuta 2014

Tämän päivän kuulumiset★

Tiedän tiedän anteeksi, taas on vierähtänyt pari päivää edellisestä kirjoituksestani :D

Noh nyt kuitenkin tulin kertomaan Evelynin tämänhetkiset kuulumiset. 

Evelle kuuluu onneksi nyt jo parempaa kuin tämän viikon alussa. Antibiootti pissatulehdukseen on alkanut tepsimään ja tyttö alkaa jo vaikuttamaan omalta ihanalta itseltään. Jopa kiukuttelu on tullut taas mukaan arkeen ahh niin ihanaa. Kuumetta ei ole myöskään ollut vähään aikaan :)

Huomenna meillä olisi Evelynin kanssa taas muskari päivä, mutta mä vielä arvon mielessäni viitsinkö lähteä viemään Evelyniä sinne kun juuri ollut niin kipeänä. Muskarissa täytyyy jaksaa kuitenkin leikkiä jne.. 

Huomena on myös mun ihanan siskon ja Evelynin tädin syntymäpäivät. Sisko ei niitä kuulemma mitenkään erikoisemmin halua viettää. Tekee ehkä kakun ja kahvit :D

Me kuitenkin aiotaan Even kanssa lähteä huomena aamulla ostamaan Lauralle syntymäpäivälahja :) Mulla on jo pari ideaa, mutta saa nyt nähdä jos vielä keksittäisiinkin jotakin muuta. Ideoita en täällä kerrokkaan, jos vaikka sisko sattuu lukemaan tätä! 

Nyt mä kyllä alan nukkumaan. Meillä oli tänään raskas päivä kun siivottiin Lauran ja Mikon entinen kämppä lattiasta kattoon, jotta uudet asukkaat voivat sinne muuttaa. Mä olen aivan poikki..

Nyt,

Hyvää yötä kaikille :)

                       ♡ -Riikka

perjantai 29. elokuuta 2014

Yö sairaalassa.

Me kotiuduttiin Evelynin kanssa juuri sairaalasta. Vietettiin siellä yksi yö.

En voinut uskoa, että Evelynillä olisi kaikki hyvin niinkuin täällä pask**** sairaalassa sanottiin. Niinpä me Aleksin kanssa lähdettiin käyttämän Evelyn yksityisellä lääkärillä ja kas kummaa Evelyn laitettiin suoraan lastenosastolle pahan pissatulehduksen vuoksi, joka mahdollisesti oli levinnyt munuaisaltaisiin.

Teki mieli kirota tämä tuppukylän sairaala alimpaan helvettiin näin vielä kauniisti sanottuna... Palautetta sinne kyllä lähtee ja hyvin vihaista sellaista. Täällä käy useemmin hoitovirheitä kun yritettäisiin auttaa ja tutkia kunnolla...

Onneksi Evelynillä on nyt hyvä antibioottikuuri ja kuume on jo alkanut laskemaan. Nyt vain odotellaan tervehtymistä ja kuukauden päästä mennään sairaalalle ultraääni kontrolliin..

Ja se on varma, että tästälähin käytetään vaan yksityisiä lääkäreitä. Kiitos Mehiläisen ihanalle lääkärille joka otti tosissaan Evelynin 40,2 asteen kuumeen ja laittoi tutkimuksiin.!

                                                                  <3 -Riikka

tiistai 26. elokuuta 2014

Meillä ollaan taas kipeinä.

Voi voi meillä ollaan TAAS kipeinä. Ja niin kuin luulin, että oltais selvitty sillä päivän kuumeella, mutta eipä tietenkään.

Evelynillä ollut tänään pahimmillaan 40,2 astetta kuumetta. Sairaalassa tietenkin käytiin, mutta kaikki oli kunnossa. Nyt istutaan uudestaan täällä kello on 2.54 yöllä ja mä meinaan väkisin nukahtaa tähän penkkiin. Jouduin ottamaan automaatista kaakaotakin, jotta pysyisin hereillä. Noh eihän se mitään auta, päin vastoin...

Evelynin kuume laskee yhtä nopeasti kuin nouseekin ja enhän mä millään voi antaa koko ajan Panadolia Evelle :( 

Aivan kamalaa katsoa kun toinen on niin kipeä.  Tuli kuuma ja niin punainen kun vaan voi ikinä olla.

Tämä sairaala on kyllä suoraan sanoen niin sieltä syvältä kun voi olla. Tulehdusarvot hieman korkealla jne. mutta eihän täällä mitään tehdä. No jos ei tämän yön sairaala reissu tuota tulosta niin tämä sairaala saa kyllä kuulla siitä. Onneksi yksityiset on keksitty.

Nyt voi olla hieman hiljaista täällä blogin puolella siihen saakka, että neiti tervehtyy. Ymmärtänette varmasti :)

                        ♡ -Riikka

maanantai 25. elokuuta 2014

Ennen kun minusta tuli äiti.

Suurin osa varmaan tietääkin runon "Ennenkuin minusta tuli äiti". Monet blogia kirjoittavat ovat julkaisseet juuri tämän runon ja myös minä haluan liittyä siihen mukaan. Aion kuitenkin kertoa oman tarinani siitä ennenkuin minusta tuli äiti. Näitä samannimisiä runoja on monia, mutta juuri tämä on se mistä minä haluan kertoa.

                                           "Ennenkuin minusta tuli äiti.
                                          Tein ja söin lämpimiä aterioita.
                                 Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
                                 Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja".

Tosiaan söin lämpimiä aterioita. Koulussa suurimmaksi osaksi. Kotona sitten söinkin hieman huonommin. Saatoin tehdä perus makaroonia ja jauhelihaa tai hakea kaupasta roiskeläppiä=Saarioisten pizzoja.

Vaatteeni olivat suht hyvässä kunnossa, koska ei ennen ollut ketään tai mitään joka niitä olisis sotkenut.

Hiljaisia puhelinkeskusteluja oli suurimmaksi osaksi Aleksin kanssa, silloin kun hän oli armeijassa tai jossakin muualla hankalassa paikassa. Soittelin myös paljon siskoni ja äitini kanssa.

                                             "Ennenkuin minusta tuli äiti.
                                         Nukuin niin myöhään kun halusin,
                                              enkä kantanut huolta siitä,
                                       kuinka myöhään menin nukkumaan.
                                 Harjasin hampaani ja hiukseni joka päivä".

Jep. Nukuin todella myöhään, saatettiin valvoa Aleksin kanssa ihan aamuun saakka ja herätä iltapäivällä 15:00-16:00 aikaan ja se oli meille aivan normaalia. Katseltiin sarjoja aina öisin ja ne veivät hyvin paljon nukkuma-aikaa. 

Hampaani ja hiukseni harjaan kyllä vieläkin pari kertaa päivässä, se ei onneksi ole muuttunut.

                                          "Ennenkuin minusta tuli äiti.
                                               Siivosin kotini joka päivä.
            En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
                                           Ennenkuin minusta tuli äiti,
                                                  en tullut ajatelleeksi,
                     olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
                                En miettinyt koskaan rokotuksia".

Siivosin kyllä kotona usein, mutta silloinkin koti pääsi välillä sotkeutumaan. Leluihin en kompastunut koskaan, nykyään teen sitäkin jatkuvasti.

Huonekasvini olivat mitä olivat. En tosiaan miettinyt voiko niihin koskea vai ei, pesemättä jälkeenpäin käsiä. Rokotukset eivät myöskään olleet mietintälistallani.

                                                     "Ennenkuin minusta tuli äiti.
                                           Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
                                                -ajatukseni ja vartaloni hallinta.
                                                            Nukuin koko yön.
                                         En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
                                                jotta lääkärit voisivat tehdä
                                                kokeita ja antaa rokotuksia.
                                           En ollut koskaan katsonut itkuisiin
                                                         silmiin ja itkenyt.
                                           En ollut koskaan ollut äärettömän
                                        onnellinene yksinkertaisesta hymystä.
                                      En ollut koskaan istunut myöhään yöllä 
                                                 katsellen nukkuvaa lasta".

Nukuin koko yön putkeen ennenkuin minusta tuli äiti. Tuntui pahalta edes ajatella pitävänsä kirkuvaa lasta sylissä kun lääkäritäti tai setä pistää rokotuksen pikkuiselle tai jotain muuta vastaavaa.

En tiennyt miltä tuntuu olla niin surullinen toisen itkusta, että itsekkin itkisin, enkä myöskään ollut äärettömän onnellinen siitä, että näkisin ensihymyn. 

Nukkuvaa lasta olin kyllä katsellut, mutta en omaani, ennenkuin minusta tuli äiti.

                                                         "Ennenkuin minusta tuli äiti.
                                          En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
                                                                    vain sen vuoksi,
                                                  etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä. 
                                                     En koskaan tuntenut sydämeni
                                        murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi,
                                                   kun en voinut lopettaa kipua.
                                                      En koskaan ollut tiennyt,
                              että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
                                                     En ollut koskaan tiennyt,
                                        että voisin jotakuta rakastaa niin paljon..
                                      En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti".

En ollut koskaan pitänyt nukkuvaa lasta sen takia, etten halunut laittaa häntä sänkyyn, nyt tiedän miltä se tuntuu. En uskonut vauvan vaikuttavan elämääni aivan järettömästi. Tiesin, että asiat muuttuvat, mutta näin paljon.

Olen kuitenkin aina tiennyt, että haluan lapsia ja niitä tulen rakastamaan koko elämäni ja vielä sen jälkeenkin sydämeni pohjasta. Äitiys on ollut aina mulle se mun juttu, jonka olen halunut kokea.

                                                       "Ennenkuin minusta tuli äiti.
                                                       En ollut koskaan noussut ylös
                                                    yöllä kymmenen minuutin välein 
                                              tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
                                                    En ollut koskaan tuntenut sitä
                                                                       lämpöä
                                                                           iloa
                                                                      rakkautta
                                                                    sydänsärkyä 
                                                                     ihmetystä
                                              tai tyttyväisyyttä, jota äitiydestä tulee.
                                             En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon.
                                                         Ennenkuin minusta tuli äiti."

Muistan aina sen ensimmäisen yön mielessäni kun Evelyn syntyi. Mä jäin hänen kanssaan sairaalaan ilman Aleksia, koska me ei saatu perhehuonetta, olivat niin täynnä sillon kaikki. Aleksi käski mua nukkumaan hyvin, koska olin juuri synnyttänyt. Muistan kuinka laitoin Aleksille 10 minuutin välein viestejä, että en saa nukuttua, koska tarkistan koko ajan hengittääkö pikkuinen. Aleksi yritti kovasti mua rauhoitella ja sanoa, että "kyllä se hengittää ei hätää". Tätä jatkui pari viikkoa vielä kotonakin ollessamme.

Äitiys on juuri se asia mitä minä olen aina halunut. En kadu hetkeäkään sitä, että minusta tuli äiti. Se on elämäni suurin ja ihmeellisin asia. Jos multa kysyttäisiin mun unelmaa, niin se on juuri tämä hetki. Oma ihana lapsi ja ihana avopuoliso, jonka kanssa mulla on toivottavasti vielä monta yhteistä vuotta edessä <3. 






                                                                <3 -Riikka


sunnuntai 24. elokuuta 2014

Opiskelemaan.

Valmistuin vuonna 2012 jouluna merkonomiksi. Nyt tammikuussa pitäisi hakea kouluun. Ammatin olen valinnut itselleni jo 9-luokan päättyessä. Olen aina halunut hakea terveydenhuolto oppilaitokseen, jotta pääsisin sitä kautta erikoistumaan lapsipainotteiseen alaan elikkä tietenkin päiväkotiin.

Hain terkkariin 9-luokan päätyttyä, mutta mulla jäi vaivaisesta parista pisteestä kiinni, etten sinne päässyt. Se oli kyllä suurtakin suurempi pettymys, koska sinne tiesin aina haluavani. Noh minäpä menin sitten kauppaoppilaitokseen merkonomiksi ja sieltä valmistuin hyvin paperein.

En kuitenkaan missään vaiheessa tuntenut alaa omakseni, joten nyt tammikuussa on tullut se aika kun mä aion hakea uudestaan terveydenhuolto oppilaitokseen, vaikkakin kyllä tällä kertaa aikuisopiskelijaksi. 

Jotenkin musta kuitenkin tuntuu pahalta hakea jo nyt kouluun. Onhan Evelyn jo yksi ja puolivuotias silloin kun mun koulu alkaisi, mutta silti... Jotenkin tunnen oloni painostetuksi aloittaa koulu jo silloin. Toisaalta tämä kotona ainainen oleminenkin ärsyttää. 

Jos pääsisin kouluun ja koulu alkaisi syksyllä, valmistuisin ajoissa niin eihän siihen menisi kuin n. kaksi vuotta. Mulla on kuitenkin paperit jo merkonomi alalta ja saisin perus aineet hyväksi luetuiksi + aikuispuolen koulu kestäisi muutenkin vaan sen pari vuotta.

Joskus olenkin puhut siitä, että menisikö Evelyn silloin päiväkotiin vai perhepäivähoitajalle. Noh sitähän me ei olla Aleksin kanssa päätetty vieläkään. Jotenkin vaikea päättää haluaako pienen lapsen isoon päiväkotiryhmään vai pystyykö luottamaan 100 prosenttisesti perhepäivähoitajaan, jolla tietenkin on vain pari lasta hoidossa. Sitä on vielä mietittävä. 

Haluaisin kuitenkin itselleni jo sen alan tutkinnon mihin olen aina halunnut ja valmistua, että voisin aloittaa työelämän.

Haluisinkin nyt kuulla mielipiteitä:

Milloin te olette lähteneet töihin tai kouluun? Laitoitteko lapsenne minne päivähoitoon ja oliko hyvä päätös? Päiväkodin ja perhepäivähoitajien hyvät ja huonot puolet?

lauantai 23. elokuuta 2014

Sadeasut ja toppapuvut.

Heippa hei!

Eilen oli ihan huikea päivä kun me oltiin siskon kanssa Helsingin Olympiastadionilla katsomassa Cheekkiä. Evelyn jäi Aleksin siskon kanssa meille kotiin. En kyllä kadu hetkeäkään, että sinne lähdin :) Todella hauskaa iltaa niille, jotka menevät tänään sinne!

Mutta nyt siihen pääasiaan mistä mun oli eilen jo tarkoitus kirjoitella, mutta syystä se nyt jäi kirjoittamatta. Elikkä:

Olen nyt VIHDOIN alkanut etsiä Evelynille syksyksi kura-/sade asua. Samalla katselin, jos sattuisin löytämään Evelynille uuden toppapuvun talveksi. Luulen, että tuo äippäpakkauksen harmaa pupu toppapuku olisi nyt hyvä, koska se on muistaakseni aika isoa kokoa. Kuitenkaan en jotenkin siitä tykkää se on aivan liian väritön minun makuuni.

Niimpä kävin katsomassa Ticketin (www.ticket2heaven.fi) ja Reimalta (www.reima.fi) toppapukuja ja sadeasuja.

Tässä pari kollaasia mun lemppareista:

Tämän ensimmäisen kuvan kaikki puvut ovat toppapukuja.

Näistä tuo oranssi puku pisti eniten silmääni, se on nimeltään Chara haalari. Tässä puvussa on värivaihtoehtoja viisi, oranssi, pinkki, violetti, sininen ja musta. Kuitenkin tämä oranssi on mun mielestä ihanan värinen, vaikka yleensä en oranssista pidäkkään. Oranssi kuitenkin sopii Evelynille todella hyvin. Puvun hinnaksi tulisi 79.95 €. Mietin, että onko se liikaa toppapuvusta joka menee aika varmasti vain yhden talven. Toisaalta puku on merkkipuku ja sitähän voi vaikka kierrättää tarpeen tullen jos sattuisi, että vielä joskus toinen neiti saataisiin :)



Noh sitten päästäänkin sadeasuihin. Löysin vaikka mitä kivoja sadeasuja/takkeja. Kurahousut on kyllä oltava yhdistettyinä näihin, mutta otin nyt vain tähän kollaasiin kolme takkia ja yhden koko setin :)

Ensimmäisen sadetakin nimi on sadetakki joki, joka pisti silmääni heti ensimmäisenä. Tämän takin hinnaksi tulisi 44.94 €, aivan ihana mun mielestä. Punainen sadetakki oli myös ihana ja samanlaisella kupla kankaalla kuin tuo joki takkikin. Hinnaksi tälle takille tulisi 32,95 €.
Kuitenkin tämä vasemmanpuoleinen alhaalla oleva on mun lemppari, jos mitenkään saisin niin sen kyllä ottaisin meidän neidille. Takin hinta on 49.95 €. Nämä kaikki sadetakit ovat Reimalta.


Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä löytyi tälläinen setti. Itse nämä yhdistelin kun katselin kaikkia vaihtoehtoja.
Sadeasu on Ticketiltä. Oikea hinta sadeasulle olisi 89,90, mutta nyt Ticketillä tämä on alennuksessa 40% ja maksaa vain 53.94 €. Kypärämyssy ja käsineet ovat myös Ticketiltä. Kypärämyssy 34,90 € oikealta hinnaltaan, mutta alennuksessa nyt 50% elikkä 17.45 €. Käsineet ovat veden ja tuulenpitävät ja näiden oikea hinta on 34,90 €, mutta alennuksessa 50% eli 17,45 € niinkuin kypärämyssykin.


Mitäs te pidätte näistä? Oisiko mitään ideaa jossakin?

Mun on todella vaikea päättä kun nämä kaikki ovat mun mielestä niin ihania..Noh ehkä mä tulen johonkin päätökseen jossain vaiheessa, tai sitten vaan tyydyn menemään kaupoille ostamaan enkä tilaile mitään.

                                                                <3 -Riikka

torstai 21. elokuuta 2014

Netti shoppailua.

Noin kuukausi sitten mulle tuli kamala nettishoppailu into, niimpä päätin mennä perus H&M:n sivuille. Löysin sieltä kivoja vaatteita itselleni ja Evelle. 

Noh nehän on kyllä kesävaatteita ja nyt on jo syksy kovaa vauhtia tulossa. Tosiaan vaatteiden oli tarkoitus tulla aikaisemmin, mutta jostakin syystä vaatteet tulivat vasta nyt.


Noh joka tapauksessa olin enemmän kuin tyttyväinen tilauksiini. Suurin osa vaatteista oli juuri sillaisia kun ne kuvissa olivatkin. Ajattelimpa esitellä teille hieman niitä. Hintoja en kyllä nyt millään muista, mutta kuvat sain räpsittyä ja tehtyä niistä koosteen.


Ostin myös KappAhlista pari vaatetta Evelynille. KappAhlissa oli "ota kolme, maksa kaksi-kampanja". Niimpä menin samantien sinne, koska kyseisessä kaupassa on aivan ihania Newbien vaatteita. Olin jo pitkään katellut juuri näitä kyseisiä vaatteita sieltä ostettavaksi, mutta sinne ne sitten aina jäivät. Tällä kertaa kuitenkin kävin hakemassa kaikki kolme vaatetta, joihin rakastuin.


Tässäpä siis ensiksi Evelynille ostamani  H&M:n vaatteet:


Näihin vaaleanpunaisiin ballerinoihin rakastuin heti ensisilmäyksellä, ne olivat juuri niin meidän neidin näköiset kun vaan voi ikinä olla :) Sukkia Evelyn tarvitsee aina, siitä ei sen enempää. Sitten oli nämä pinkkivalko raidalliset legarit, jotka otin vain, koska olivat oikeasti halvat :D Pitsishortsit olivat aivan mun lempparit, nettisivuolla näyttivät kyllä aika erilaiselta kuin "livenä", mutta eipä se kamalasti haittaa. Näitä voikin nyt pitää sisätiloissa kun ulkona tuppaa olemaan jo hieman liian kylmä shortseilla tepastelemaan..



Tässä taas KappAhlista ostamani vaatteet.

Tätä vaaleanpunaista eläin bodya olin katsellut ihastuneena jo pitkään, tämä oli sellainen "mun on pakko saada tämä Evelynille" ostos. Ostin KappAhlista koko 80 cm olevia vaatteita, koska näitä 74 cm meillä on jo aivan liian paljon + kohta Eve ei enään edes mahdu niihin. No okei on siihen vielä aikaa, mutta jokatapauksessa. Toisessa kollaasin kuvassa ihan normaalit vaaleanpunaiset collagehousut ja alin body oli myös mielestäni todella sopiva juuri meidän neitoselle..


Olen enemmän kun tyytyväinen Evelynille ostamiini vaatteisiin.

Mitä pidätte? Onko teidän mielestä kivoja vaatteita?

Itselleni ostinkin yllättävästi hieman vähemmän vaatteita, mutta sain juuri sellaiset asiat joita tarvitsinkin. 


Nämä siis H&M:ltä. Musta ihan perus kangasmekko. Okei tämä oli sellainen mistä olin ihmeissäni, koska en ajatellut sen olevat tälläistä kangasta (joo tiedän olisi pitänyt lukea seloste vaatteesta). Kun vaate tuli katsoin sitä niin, että tämä lähtee takaisin, mutta kun sain sen päälle rakastuin siihen. Se oli ihonmyötäinen ja koristeeksi siihen voi laittaa vaikka jonkinlaisen vyön, tai yhdistellä koruja mekon kanssa jos siis ei tykkää siitä ihan pelkästään :) Seuraavaksi ihan perus pinkki toppi, joka ei kylläkään tässä kuvassa näytä pinkiltä. Ostin myös ihanat vaaleanpunaiset shortsit, jotka iskivät silmääni heti jostakin syystä. Yleensähän siis en pidä kun vain farkkukankaisia shortseja. Noh poikkeus tilanteeseen :)


Seuraavaksi ostellaankin sitten toppapuku Evelynille ja itselleni talvitakki+housut, kun Even kanssa telmii ulkona :) Kuravaatteitakin pitäisi katsoa jos jostakin jotakin löytyisi. Ajattelin mennä jo tänään katselemaan Ticketin sivuilta, jospa Evelle löytäisin jotakin kivaa shopattavaa sieltä. Vk.haalareita meillä onkin jo kaksi. Toisessa jopa lämmin vuori, joten niitä ei tänä syksynä tarvitsekkaan ostaa.

Nyt mä kyllä poistun katsomaan Pretty little liarsia ja sen jälkeen hampipesulle ja nukkumaan. Hyvää yötä kaikille rakkaille lukijoille <3

                                                                  <3 -Riikka

tiistai 19. elokuuta 2014

Omahuone, oma sänky.

Arvatkaas kuka nukkui viime yön omassa huoneessa ja omassa pinnasängyssä ensimmäistä kertaa? 

Aivan oikein arvasitte!  Evelynpä hyvinkin. 

Tämä äiti on nyt pitkästä aikaa pirteä. Eve nukkui yön hyvin verrattuna siihen kun on meidän huoneessa nukkumassa. En tiedä vaistoaako Evelyn, että me ollaan Aleksin kanssa hänen vieressä ja sen takia heräilee noin kuusi kertaa yössä pyytämään maitoa tai tuttia. Mutta nyt herättiinkin vasta 00:58 ja seuraavan kerran 05:50. Aamulla herättiin klo: 09:00.

Miksi me ei olla jo aikaisemmin laitettu Eveä omaan huoneeseen. Mä todella toivon, että tämä jatkuisi samanlaisena tai jopa parantuisi. Mä olen tällä hetkellä niin ylpeä mun ihanasta pikkuisesta! 

En olisi uskonut, että omaan huoneeseen laitto parantaisi yöunen laatua näin paljon, mutta niinhän ne neuvolantäditkin siirtoa omaan huoneeseen ehdotti. Luulen myös, että Evelyniä häiritsee hieman se, että me Aleksin kanssa aina mentiin vasta myöhemmin huoneeseen, jossa Eve nukkui. Siksi hän heräili pieniinkin ääniin ja kääntymisiin. Onneksi nyt on toisin ainakin toistaiseksi. 

Minkä ikäisenä teillä on aloitettu nukuttaminen omaan huoneeseen ja onko toiminut hyvin vaiko huonosti? 

                     <3 -Riikka 


Muskari.

Meillä alkoi eilen muskari taas näin kesäloman jälkeen :) 

Tällä kertaa muskari olikin eripaikassa kuin viimeksi ja muskarin vetäjä oli eri ihminen. Evelyn nautti taas täysin kun sai olla mukana laulamassa, soittamassa ja leikkimässä. 

Uusia kavereitakin morjestettiin, päälimmäisenä Oliver poikaa, jonka kanssa Evelyn tuli toimeen todella hyvin. 

Muskari erosi viime muskarista hieman, sen eri lauluilla ja leikeillä + alku- ja loppu rukouksilla, joita ei viime muskarissa ollutkaan, vaikka seurakunnan järjestämä musiikkileikkikoulu onkin. 

Muskarin vetäjä oli todella mukava ja paneutunut työhönsä. Ehkä kuitenkin edellisen muskarin opettaja oli se meidän suosikki, noh kaikilla on tähän omat mielipiteensä :) 

Yhtään tuttuja edellisestä muskarista ei ollut. Kaikki kasvot olivat uusia. Noh kiva kuitenkin niin. Täällä jopa saatiin vanhemmatkin oikeesti juteltua, eikä vaan tuttavat jutellut keskenään. 

Me ollaan muutenkin Even kanssa ainoat tässä muskarissa jotka tulevat junalla toisesta kaupungista. Muut ovat saman kaupungin ihmisiä, missä musiikkileikkikoulu järjestetään. 

Olettekos te olleet muskarissa? Tykkääkö lapsenne? Jos olette mikä on kivointa teidän ja lapsienne mielestä siellä? 



                     <3  -Riikka

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Serkun pojan ristiäiset.

Eilen meillä oli mun serkun lapsen ristiäiset. Ristiäisiä vietettiin ihan vaan mun kummitädin, elikkä mun serkun äidin kotona. Serkku ja sen mies eivät halunneet kirkko ristiäisiä . 

Tapahtuma oli kaikin puolin kaunis ja ihana :) Ristiäisporukka ei ollut liian iso ja sisälläkin mahtui hyvin liikkumaan, vaikka kyse oli rivitaloasunnosta. 

Pappi tietenkin oli kastamassa pikkuisen. Mä ehdotin serkulle sen lapsen nimeksi Väinöä, koska hänen vauva näytti väinöltä ja jo nimi joksi häntä sanottiin ennen kastetta oli Rauski :D Väinö on ihanan vanha nimi ja se olisi sopinut hyvin hänen vauvalleen :D Arja tykkäsi nimestä myös mutta pojan nimeksi tuli kuitenkin Aatu :)  Aatukin on suloinen nimi :) 

Mä haluan mun seuraavalle lapselle, jonkin samantapaisen nimen kun Evelynilläkin. Siis sitten jos vielä meille toinen lapsi suodaan :) Mulla olisi jo pojalle ja tytölle nimi mietittynä, Aleksi vaan ei ole välttämättä samaa mieltä. Vaikka Evelynin nimestä oltiinkin täysin varmoja ja samaa mieltä. 

Evelyn oli koko ristiäistilaisuuden nätisti minun, Aleksin, mummon ja tätinsä sylissä aina kädet ojossa kenelle halusikin : D Ristiäitilaisuuden jälkeen syötiin, juotiin, höpöteltiin ja ihasteltiin pikkuista päivänsankaria.. 

Kiitos Arjalle ihanista ristiäisistä <3 

                           <3 -Riikka

perjantai 15. elokuuta 2014

Mitä te haluaisitte lukea?

Ajattelin tulla kysymään teiltä mitä haluaisitte lukea. 

Mulla olis kirjoitusideoita, mutta haluaisin myös vähän lukijoiden mielipiteitä, minkälaisia asioita haluisitte kuulla :) 

Yhtenä ideana mulla olis tää kysymysbostaus, jossa te lukijat saisitte kysellä multa kysymyksiä meidän arkeen ja kaikkeen muuhunkin liittyen. Kun kysymyksiä olisi jonkin verran niin ilomielin vastailisin niihin. (jos mieleen tulee, jotakin mitä te haluaisitte tietää)

Kuulostaisiko hyvältä idealta? 

Mutta laittakaa toki muitakin ehdotuksia. Tykkään myös kirjoitella mielipidekirjoituksia. 

                        <3 -Riikka

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Evelynin 8 kk neuvolakäynti.

Heippahei! 

Päätinkin käyttää Evelynin tänään neuvolassa kun meillä sinne aika oli, vaikka Evelyn hieman kipeä vielä olikin. Mä halusin mennä sinne, koska halusin, että Even korvat tarkastettaisiin korvatulehduksen varalta. Onneksi sellaista ei kuitenkaan ollut.

Meillä on takana nyt siis 8 kk neuvola. Meillä oli taas ensiksi neuvolatädin kanssa juttelua ja siitä jatkoimme neuvolalääkärille tarkistamaan taas ihan perus hommat. (Kuulon, näön jne..).

Evelyn kasvaa oikein loistavasti ja kuulemma hyvillä käyrillä :)

Ajattelin tässä kirjoituksessa kertoa vähän meidän pikku Evelynistä enenmmän. Alkuun kuitenkin laitan neuvola mitat, painon jne.

8 kk                                                   7 kk

Paino: 8985 g                               Paino: 8545 g
Pituus: 70 cm                               Pituus: 67,5 cm
Päänympärys: 45 cm              Päänympärys: 44,5 cm

Neuvolakorttiin lääkäri kirjoitti tekstin:

Ryömii, konttaa, nousee tukea vasten. Jokeltaa tavuja, tuntee nimensä jne.. Vatsavaivoja edelleen tavallisesta maidosta. Virkeä, tyytyväinen, jäntevyys ja aukile ok. Helmen poimii, suuntakuulo ok.

Millainen meidän kahdeksankuinen on?

Evelynin luonne:

Evelynistä on kovaa vauhtia tulossa aivan yhtä tempperamenttinen kun me molemmat Aleksin kanssa ollaan. En pidä itsessäni tempperamenttisuudestani ja nyt mun pikkutyttö perii sen luonteenpiirteen multa :D Evelynin on saatava kaikki aina periksi, jos hän ei saa mitä haluaa niin alkaa kyllä aivan kamala itku parku. Tämä äiti on kuitenkin itse niin kovatahtoinen, että mä en helpolla anna periksi.

Evelyn on myös todella iloinen lapsi. Suu on melkeimpä aina hymyssä, paitsi tietenkin silloin jos se väsy, nälkä tai omatahtoisuus iskee päälle. 

Meillä on opittu nyt kiipeilemään todella kovasti jokapaikkaan ja mä parhaani mukaan yritän estää Evelyniä kaatumasta ja tippumasta esimerkiksi tuolta meidän mustalta kiikkutuolilta.. Haastavuutta kyllä riittää. Tässäkin huomaan Even tahdon erittäin hyvin. Eve kiipeää tuolille ja minä ajattelen fiksusti siirtää Even sinne omien lelujen luokse leikkimään, ettei satu pahasti. Samantien kun minä käännyn niin Evelyn on uudestaan siellä mistä juuri hänet pois hain. Tätä jatkuu tasan niin kauan, että Eve tosiaan tippuu sieltä tuolilta ja itku tulee vaikka aina ei edes sattuisi. Onneksi meillä on tuo pehmokypärä jonka laitan Evelynille välillä vahinkojen välttämiseksi, ainot vaan, että Evehän ei sitä tykkää pitää päässään. (Tää meidän kiikkutuoli on siis todella matala ja pehmeä, ei keinutuoli väärinkäsitysten korjaamiseksi).

Evelyn on myös todella tarkkaavainen. Kaikki mitä ympärillä tapahtuu niin kyllä varmasti huomataan. Hän kiinnittää huomiota myös sellaisiin asioihin joihin en todellakaan uskoisi hänen kiinnittävän huomiotaan..

Minusta on ihana huomata kuinka Evelynille kehittyy koko ajan lisää ja lisää uusia luonteen piirteitä.





 Evelynin mielenkiinnonkohteet:

Mielenkiinnonkohteiksi Evelynillä on tullut juuri tämä kyseinen kiipeileminen. Myös kylvyssä on erittäin kivaa olla ja kastella äiti läpimäräksi.. Kirjoja luetaan jonkin verran, mutta niitä on paljon kivempi syödä kuin katsella, ainakin vielä tässä vaiheessa :D Lelut ovat tietenkin myös meillä ihan IN, mitä enemmän leluja sen parempi. Varsinkin jos kyseessä on jonkun muun lapsen lelut.

Taidot:

Evelyn on oppinut todella pienessä ajassa paljon asioita. Meillä osataan nykyään ryömiä, kontata ja nousta tukea vasten. Taputtamisesta ja pöytään rummuttamisesta on tullut myös aivan lemppari puuhaa. Evelyn on oppinut myös vilkuttamaan kun lähdetään jostakin ja hän osaa läppäistä mua käteen kun sanon jee ja nostan oman käteni :D Näitä uusia taitoja olisi vaikka kuinka paljon jos vain tämä äiti kaiken muistaisi :D

Ruokailu:

Ruuaksi Evelyn ei vielä ole aloittanut syömään 8 kk ikäisten ruokia. Ainut 8 kk ikäisten ruoka jota meillä syödään on puuro. Ajattelin huomenna alkaa kokeilemaan vähän niitä uusia ruokia. Maitoa Evelyn ei juo enään paljon, mutta silloin kun hän juo on meillä käytössä Nutrilon Nutricia Pepti kakkonen. Sormiruokailua ollaan harjoiteltu jonkin verran. Meillä menee myös hyvin alas banaani, kurkku ja porkkana, joita Evelyn syö sormiruokaillen. 

Kehitys:

Evelynin suussa komeilee kaksi hammasta ja lisää on kovaa vauhtia tulossa. Ikenet ovat todella turvonnet ja valkoista näkyy vähän joka paikasta. Kehitys kohtaan laittaisin myös tämän ryömimisen, konttaamisen ja tukea vasten seisomisen, mutta sen kerroinkin jo kohdassa taidot.





Tälläinen on meidän kahdeksankuinen ipana <3 :)

                                                               <3 -Riikka

Huono päivä ja positiivisuus haaste itselleni ja teille kaikille :)

Se tunne kun on huono päivä ja masentunut omien ajatusten kanssa synkkyyteen. Ollaan jouduttu Evelynin kanssa istumaan kotona kun Eve on kipeä ja tämä oikeesti tylsistyttää jo näin kahden päivän jälkeen. Onneksi Eve on ja parantumaan päin :)

Mutta se mitä mä tulin oikeesti puimaan tässä kirjoituksessa on se, että mä haluan oppia löytämään niistä huonoistakin asioista, mitä siis varmasti jokaiselle ihmiselle tulee joskus niin jotain positiivista. Se voisi olla mun positiivisuus haaste itselleni. Luulen että ajanmyötä siihen oppisikin ilman sen kummempia miettimisiä.

Esimerkkinä juuri tämä kun ollaan vaan neljän seinän sisällä eikä päästä mihinkään, se jos joku ärsyttää. Nyt sitten se positiivinen asenne tähän mukaan. Elikkä positiivista tässä on se, että mä saan viettää laatuaikaa ihan vaan pelkän Evelynin kanssa. Leikkiä, hassutella, katsoa piirrettyjä ja lukea Evelle kirjoja. Toiseksi mä ehdin siivota kotia :) Keksisinköhän vielä kolmannen hmmm. Noh positiivista on myös se, että mä olen kotona kerrankin :D Yleisesti ottaen meillä on aina jotain tekemistä jossakin ja harvoin ollaan kotona montaa päivää putkeen, siis päivällä ennen kuin Aleksi kotiutuu töistä.

Tuntuuko teistä koskaan siltä kun on huono päivä, että ei löydy mitään positiivista niistä huonoista asioista?

Miks ei vain voi olla positiivisin mielin? 

Toinen juttu esimerkkinä työhaastattelu tai jotain vastaavaa:

"Turhaan mä sinne haen ku en pääse kuitenkaan, ei ne mua halua. Kaikki muut on niin paljon parempia". Joo ei sitä mitään tuolla asenteella saakkaan.

Siispä nyt positiivisuutta kehiin, niin minä kuin te muutkin, ketkä ette vielä omaa sitä taitoa :)



                          <3 -Riikka

tiistai 12. elokuuta 2014

Mulle uusien blogien matkassa ja tietenkin uusi banneri :)

Tänään kirjoitinkin bostauksen siitä, että saisin uutta luettavaa. Noh nyt sitä sitten on ihan tarpeeksi taas hetkeksi. Kiitos paljon bloginsa linkanneille. Suurimman osan matkaan lähdinkin hyvin mielin :) Kaikki linkit tuli katsottua ja kaikki blogitkin olivat hyviä. Osa vain ei ollut sitä mitä tällä kertaa hain :)

Tarkkanäköisimmät onkin varmasti huomanneet jo, että mun bannerista on tullut uusi ja erilainen kun tuo mun viime banneri. Noh mä väsäsin ton jopa ihan itse, kamalalla väännöllä ja vaivalla. Oli suoraan sanoen super vaikeaa aloittelijalle alkaa tekemään banneria. Onneksi kuitenkin mulle linkattiin eräs blogi, jonka ohjeet auttoivat mua sen tekemään. Kiitos erittäin paljon tämän blogin kirjoittajalle Susannalle. Käykää toki tekin kaikki ketkä vielä bannerinne ja sen tekoon liittyvien kysymysten kanssa pähkäilette lukemassa Susannan blogia, siellä paljon käytännön vinkkejä niin blogin perustamiseen kuin muihinkin blogiin liittyviin seikkoihin. Blogi osoite on: http://www.pinkbubble.fi/ .

En kuitenkaan osannut oikeen keskittää tuota mun bannerin kuvaa tuonne, mutta mitä pienistä kun ei pienetkään meistä. Kyllä mä siinä jotenkin onnistuin :D Mun blogi ei ole täydellinen, mutta kuitenkin ihan munlainen. Taustan värit olisi saanut sopimaan keskenään jollakin tavalla, mutta huomasin vinkin siihen hieman liian myöhään, joten tämä saa nyt olla näin hyvä.

Eipä mulla muuta tänään. Hyvää yötä kaikille <3

                                                               <3 -Riikka

Linkittäkää bloginne. Tämä äippä tahtoo lisää luettavaa.

Heippa kaikki! 

Nyt kun toi mun pikkutyttöni on kipeä, niin tahtoisin lisää luettavaksi uusia blogeja ajankuluksi :) 

Mieluiten blogeja jotka ovat odotusajan tai odotusajan jälkeisen ajan blogeja. Tykkään lukea monipuolista tekstiä. Olisi myös kiva jos olisi jotain mielipidekirjoituksia. 

Itselläni nyt 8 kk-vanha tyttö Evelyn, joten olisi ihan kiva jos olisi suunnilleen samanikäisiä lapsia myös teillä ketkä linkitätte bloginne :) 

Tässäpä aikalailla vaatimukset. 

Käyn kaikki linkit läpi, mikäli yhtään täsmää vaatimuksia :) 

                     <3 - Riikka

maanantai 11. elokuuta 2014

Pikkuinen kipeänä.

Tulimpa vain kertomaan, että joudutaan varmasti perumaan huominen neuvola käynti, joten kirjoitusta siitä ei ole hetkeen tulossa, teen sen heti kun päästään neuvolaan Even parannuttua.

Evelyn tuli siis viime yönä kipeäksi. Kunnon flunssan iski päälle, kuumeen ja ulos tulee kaikki ruoka mitä sisään menee. Nyt vaan koitetaan olla kotona ja lääkitä pikkuista ja muistetaan juoda paljon vettä :)

Minä myös soitin lääkäriin hätäpäissäni niinkun aina. Olen todella kova huolestumaan pienistäkin asioista. Noh mielummin olla huolehtivainen kun välinpitämätön. Evelyn on ollut vain kerran aikaisemmin kipeä ja silloin hänellä oli se kuuluisa rs-virus, joten menin uudestaan aika paniikkiin, ettemme taas vietä sairaalassa viikkoa letkuissa ja muissa virittimissä. Onneksi sain rauhan sydämmelleni kun otin yhteyttä lääkäriin ja sieltä käskettiin seurata vointia ja tulla näytille mikäli Evelyn ei syö tai kaikki tulee ulos iltapäivään saakka.

Viime yö meni valvoessa, kun Evelyn ei saanut unta ollenkaan. Nyt onneksi nukahti hetkeksi. Kamala kyllä kuunella kun toinen rohisee niin pahasti. Onneksi meillä oli kotona vielä Panadolia ja keittosuolatippoja.

Olen saanut tytön pysymään paikoillaan, kun olen laittanut hänelle piirretyt pyörimään. Saa nähdä miten loppu päivä menee.

                                                              <3 -Riikka



lauantai 9. elokuuta 2014

Evelyn 8 kk

Tänään tuo äidin pikku murunen täytti jo huimat 8 kk. Ajattelin tulla vaan onnittelemaan mun pikkuista tänne ja samalla kertomaan, että 8 kk kirjoituksen ajattelin väsätä loppuviikosta, koska meillä on vasta keskiviikkona neuvola-aika ja siellä saadaankin sitten pituudet ja painot jne. 

Saan myös kerrottua vähän millainen tämä meidän pikku Evelyn tällä hetkellä on :) 

                        <3 -Riikka

torstai 7. elokuuta 2014

Anteeksi avautumisestani.

Käytiin Minnan kanssa tänään sellaista keskustelua läpi kun, että "missä ne kaikki kaverit ovat, jotka olivat ennen raskautta tekemisissä meidän kanssa?"

Suoraan sanoen, ennen Eveä mulla oli pari oikeasti hyvää tyttöpuolistakaveria, vai oliko ne sittenkään niitä oikeita ystäviä? 

Johonkin kummaan ne ovat hävinneet, toisista ei kuulu edes enään Internetin ihmeellisessä maailmassa ja toisista taas kuuluu, mutta ei kuitenkaan tavata riittävästi niinkuin ystävien oikeasti kuuluu?

Mitenhän tämän nyt kauniisti ilmaisisin.

Noh ensinäkin mä olen se ihan sama ihminen kun ennen mun raskauttakin, okei ehkä aikuistunut hieman, mutta jokatapauksessa. Toiseksi mä voin kyllä jättää Evelynin Aleksille hoitoon jos haluan mennä ilman Eveä jonnekkin kahville esimerkiksi pariksi tunniksi ja kolmanneksi c'moon oikeesti, jos mennään kaksin kahville niin mä ihan oikeesti mielummin juttelen ihan vaan niitä näitä enkä puhu pälpätä meidän arjesta jos lapsettomilla kavereillani ei siihen ole kiinostusta.

Mä olen hieman vihainen ja surullinen siitä, että nämä mun entiset yatävät, jotka siis eivät ole mitään hulivilejä eivät pidä mitään yhteyttä.

Pää pointtina siis, että mä olen sama ihminen kun ennenkin. Miksi hitossa se yhteyden pitäminen on niin vaikeaa, eikö vaan kiinosta vai mitä? 

En todellakaan tarkoita mitään pahaa, älkää ottako itseenne jos luette tätä, mutta sellaistakin asiaa voisi miettiä.

                       <3-Riikka





tiistai 5. elokuuta 2014

Alkuillan uniongelmat.

Tulin vaan kyselemään, että miten teidän lapsoset on nukkuneet näillä helle ilmoilla yönsä?

Meille on koitunut nyt ongelmaksi tämä alku illan herääminen. Aina kun saan Evelynin nukkumaan niin puolen tunnin päästä Evelyn herääkin jo itkemään. Välillä itku kohtaus menee ohitse pelkällä tutilla, mutta välillä taas ei auta mikään. Nälkää itku ei ole, koska Eve syö illalla puuron ja juo vielä maidon päälle ennen nukkumaan menoa. (Heräilyä on tuonne klo:00:00 ihan jatkuvasti, ennenkuin Eve nukkuu hyvin). Valoisuuskaan ei ole ongelmana, koska meillä on niin pimeä huone kun vaan voi olla. Yliväsymyskään tuskin on kyseessä, koska yritän ajoittaa nukkumisen niin, että tyttö ei mene aivan liian väsyneeksi.

Meillä on myös ihan säännöllinen rytmi päivän aikana ja illalla alamme hyvissä ajoin rauhoittumaan ennen nukkumaan menoa. Käydään kylvyssä, syödään iltapuurot, vaihdetaan vaippa, pestään hampaat ja juodaan maito sängyssä.

Olen myös miettinyt mahtaisiko heräily johtua hampaiden tulosta, mutta toisaalta luulisi, että se olisi sitten jatkuvaa heräilyä läpi yön. Meillä ei kuitenkaan niin ole.

Onko muilla ollut samoja ongelmia? Ja jos on jotain neuvoja, niin otan kyllä mielelläni vastaan kaikki mahdolliset neuvot ja ehdotukset.

                                                                     <3-Riikka

maanantai 4. elokuuta 2014

Lauantai illan kuulumiset hieman myöhässä.

Meille tulikin lauantaina yllättävä kutsu eräille ystävillemme. Lähdettiin vasta ehkä noin 18-19:00 aikaan ajelemaan Janetelle ja Tonille päin.

Kun päästiin perille jutusteltiin kaikkea ja mä sain pitää pikku vauvaa sylissä. Oi, että se oli taas ihanaa pitkästä aikaa. Tuoksui niin vauvalta, oli pakko vain nuuhkia pikkuisen päätä koko ajan :D Mistähän se johtuukin, että se vauvan pää tuoksuu aina eniten vauvalta ja ihan parhaimmalta :D Kuulostipa hassulta lauseelta, annettakoon anteeksi, koska mä olen ihan yli väsynyt.

Haisteletteko te koskaan vauvojen päätä, vai olenko mä vaan ihan kajahtanut? :D

Noh Evelyn kuitenkin sai aivan järkyttävän mustasukkaisuus kohtauksen kun mun sisko piti Janeten vauvaa sylissä. Voi, että sitä huudon määrää. Luulin myös, että Eve olisi väsynyt, mutta enhän mä sitä saanut nukahtamaan kun vasta 23:00 jälkeen :o 

Evelynille oli niin paljon kaikkea uutta nähtävää kun lapsia oli sen kuusi kappaletta joista suurin osa 2-4-vuotiaita poikia sitä kiljumista ja huutoa oli kyllä riittämiin. 

Se mitä nyt tulin kertomaan tänne niin Evelyn siis pääsi ihka ensimmäistä kertaa paljuilemaan Janeten ja Tonin paljuun, Hauskaa näytti olevan ja sain pari kuvaakin napattua. Yhdessäkään kuvassa kyllä Evelyn ei ole yksin vaan kaikissa mun siskon lapsen kanssa. Sain onneksi luvan laittaa kuvia tänne, joten tässä niitä tulee pari kappaletta :)





Kun oltiin saatu lapset nukkumaan grillailtiin ja mentiin tyttöjen kanssa paljuilemaan mekin :) Siellä istuttiinkin melkeimpä kahteen asti yöllä kynttilöiden palaessa paljun reunalla ja juotiin skumppaa. Okei mä jätin skumpan välistä, koska mulla sattuu olemaan juuri lääkekuuri päällä ja en mä muutenkaan viitsi Evelynin paikalla ollessa kamalasti ottaa, vaikka hän nukkuikin jo yöunia. Pari lonkeroa on mulle ihan se raja minkä voin juoda jos lapsi on paikalla. Mielellään myös niin, että Aleksi ei ole juonnut samaan aikaan. Kaippa meidän vanhempienkin pitää joskus saada rentoutua. Itse teen sen kyllä yleensä silloin kun Evelyn on yökylässä jossakin muualla.

Eipä mulla muuta nyt oikeestaan ollut. Oli kaikin puolin mukava viikonloppu. Seuraavana viikonloppuna saatetaankin sitten lähteä mökkeilemään... Saa nähdä mitä tuleman pitää :)

                                                                            <3-Riikka

Uusia taitoja.

Jippii!

Eilen Evelynin nukuttamisesta tuli astetta haastavampi kun tyttö nousi seisomaan pinnasänkyyn. 

Sängyssä ennen nukkumaan menoa on kaikkein kivointa seisoa ja pelleillä minkä kerkiää. Okei, nyt tyttö kyllä osaa nukkua jo ilman sitä ainaista silittelyä, mutta ei se yhtään helpommaksi sitä tee, että ainakun laitan Even sänkyyn niin alkaa kuulua ähinää ja puhinaa ja vähän ajan päästä tyttö katsookin mua pinnasängyn puiden välistä naureskellen. Laitan tytön uudestaan makaamaan ja sama toistuu. Rumbaa jatkuu tasan niin kauan, että Evelyn on niin väsynyt, ettei kertakaikkiaan vaan enään jaksa nousta :D

Oottakaa vaan kun omat pikkuisenne ovat tuon ikäisiä tai aloittavat seisomisen! >:D Toisilla tietenkin varmasti jo tämä vaihe ohi. 

Itse muistan, kuinka koko ajan toivoin, että Evelyn oppii liikkumaan jne.. Ajattelin, että siloin kaikki helpottuu paljon, kun ei tarvitse enään kantaa tyttöä paikasta toiseen. Noh tyhmähän mä olin. Tottakai kaikki tulee 100 kertaa hankalammaksi ja haastavammaksi kun Eve menee juuri niihin kiellettyihin paikkoihin ja sänkyyn nouseminen on se maailman kivoin juttu. Varsinkin silloin kun on yöuni aika.

Noh kaippa tämäkin vaihe menee ohi vielä joskus kun se seisominen ei ole enään niin uusi asia.

Hauskaa loppu iltaa kaikille ja hyvät yöt :)

                                                                   <3-Riikka